Odotus palkitaan kyllä.

 Olen pohtinut näkemääni unta. Ja sitä, että siinä oli odottava tunnelma. Se oli suuri ilo se odotuksen tunnelma ja pian koittava juhla lähellä. Ja vaikka se juhla oli ihan lähellä, moni käänsi selkänsä juhlalle. No tämähän on tuttua Raamatun lehdillä monellakin tavalla. Näin sana voi tulla uniin ja se on jännä nähdä unta jolla on ns. merkitystä. 

Evankeliumi Matteuksen mukaan 22:2-10 FB92

[2] »Taivasten valtakuntaa voi verrata kuninkaaseen, joka valmisti häät pojalleen. [3] Hän lähetti palvelijoitaan kutsumaan häävieraita, mutta kutsun saaneet eivät tahtoneet tulla. [4] Silloin hän lähetti toisia palvelijoita ja käski heidän sanoa kutsutuille: ’Olen valmistanut ateriani, härät ja syöttövasikat on teurastettu, kaikki on valmiina. Tulkaa häihin!’ [5] Mutta kutsun saaneista toiset eivät välittäneet siitä, vaan menivät muualle, kuka pellolleen, kuka kaupoilleen, [6] toiset taas ottivat kuninkaan palvelijat kiinni, pieksivät heitä ja löivät heidät hengiltä. [7] Silloin kuningas vihastui. Hän lähetti sotajoukkonsa, surmasi murhamiehet ja poltti heidän kaupunkinsa. [8] Sitten kuningas sanoi palvelijoilleen: ’Kaikki on valmiina hääjuhlaa varten, mutta kutsutut eivät olleet juhlan arvoisia. [9] Menkää nyt teille ja toreille ja kutsukaa häihin keitä vain tapaatte.’ [10] Palvelijat menivät ja keräsivät kaikki, jotka he tapasivat, niin pahat kuin hyvät, ja häähuone täyttyi aterialle.

Ja samaan syssyyn Pinterstistä lainattua:

The difference between Jesus and religion:

Religion shames people for having dirty feet.

Jesus kneels down  to wash them. 

Ihana rakas Jeesus  pesee likaisimmatkin jalat, jos me vain annamme luvan. Joskus voi olla työn takana nöyrtyä Jeesuksen edessä. Joskus meitä voi hävettää tai pelottaa. Mutta voin todistaa: Mikään ei ole ihanampaa kuin Jeesus ja Hänen parantava vaikutus. Hän, Kuningas, pesee meidät puhtaaksi. Kenen jalat Jeesus on pessyt, ei ole sen jälkeen ennallaan. Kun Kuningasten Kuningas, täysin synnitön uhrikaritsa pesee syntisen jalat, se teko on niin ihmeellinen. Voi sitä riemua ja iloa jo täällä ajassa. Ei sitä lakkaa ihmettelemästä. 

Miten Jeesus kumartui edessäni ja pesi likaiset jalkani? Missä ikinä niiden kanssa vaelsin. Ja missä ikinä vaellan. Hän on Voittaja ja Hänessä meillä on ikuinen Elämä. Hänen johdatuksessaan ja turvissaan on hyvä olla.

Ihanaa alkanutta uutta vuotta, voikaahan hyvin ja muista, että olet Jeesukselle rakas. 🥰🙏✨️.

Uni 4.1.2026

I have given Jesus countless 

reasons not to love me.

None of them changed His mind. 

 Tuollainen tekstin aihe löytyi yhtenä iltana, mutta se ei oikein lähtenyt. Mutta tuo aihe, kuten moni muukin ei lähde muotoutumaan, ellei Herra niin koe tarpeelliseksi. Ja vaikka tuo on totta, mitä ylhäällä on ja koen tiettyä häpeääkin, että yhä Jeesus kuin joutuu rakastaa minua, vaikka en ole onnistunut useinkaan matkanteossani Kristittynä. Mutta me puhumme jostain muusta. Sillä tunnistan kyllä pahan äänen tuossa. Se Jeesuksessa niin uskomatonta onkin, Hän tuntee meidät kaikki paremmin kuin me itse ja silti Hänelle on ilo rakastaa meitä.

Kirjoitankin unestani. Minä aika ajoin näen verrannollisia unia elämästäni ym ja siksi monikin asia on auennut minulle ja antanut tunteen, tää on halussa jo. Paljon paremmissa käsissä, lepo vaan. 

Uneni:

Olin uskossa, että jotain tapahtuu pian. Jotain sekä hyvää, että pahaa.

Yritin selittää ihmisille, mutta kukaan ei kuunnellut. 

Selitin vähä ku action leffassa jostain roskiksesta löytyneestä mönjästä ja että se on merkki Jumalalta. 

Mutta ihmiset luokittelivat vain hulluksi. Tonkii roskiksia.

Niin se on tänä päivänäkin, kun puhunkin Raamatun Elävästä Jeesuksesta, tuntuu, että voisin puhua yhtä hyvin jostain mönjästä.

Muistan hädän, kun kukaan ei uskonut, mutta yllättäen kohtasin uskovaisen ihmisen, jolle näkemäni merkki oli tuttua kauraa. Se oli kuin Taivas maan päällä. Muistan ajatelleeni unessa, että tulkoon mitä vaan, kunhan en menetä uskoani. Pitäkööt muut umpi hulluna ja kahelina, mutta kunhan en menetä sitä, mikä on kaikista oleellisinta ihan kaikessa. Ja minulle kuin näytettiin, miten hulluna osa ihmisistä minua pitivät ja kuinka harva uskoi. "Tonkii roskiksia. Syököhän se sitä mönjää roskiksesta" he ajattelivat. Se oli unessani kauhistus, että näinkö paljon on niitä, jotka luokittelevat vain hulluksi. Ja sitten heräsin. 

Mietin untani. No näinhän se on. Joillekin puhe Neitseestä syntyneestä Jumalan Pojasta on yhtä uskottavaa kuin puhe ihmeellisestä mönjästä. Kyse onkin siitä, että merkkejäkin Jeesuksesta on, mutta uskovia yllättävän vähän. 

Sydämessä on nyt unen odottavan tunnelman vuoksi laulu kuin rukous " Saavu, Herramme saavu" . Ja nyt siis heipat ja linkki lauluun:

Saavu Herra