tiistai 29. joulukuuta 2015

Ruokalappuja.







Ruokalappuja. Näitä on muutama sujautettu joulupakettiin.

Jotenkin joulu meni kuin sumussa.
Tärinä on täällä.
Vapina.
Hengästyminen.
Se on semmosta kanssain.

Koitetaan levätä.

Joulua ennen alkoi tärinä.
ja tärisee yhä.
Pitää levätä.

Ja levätä.
Ja venytellä.
Ja levätä.
Hengittää syvään niin lakkaa tärinä.
Syke palaa normaaliin.
Leposyke ei minulla yleensä ole 92.

En valita.
Mutta tahdon kirjoittaa tämän ylös, että morkkis lientyis.
Jotta oikeesti itsekkin ymmärtäisin.
Tarvitsen lepoa.
Usko se jo.
Piste.
...
Kolmen lapsen ja omakotitalon kanssa on minulle tarpeeksi.
Jätetään se kahvakuula hetkeksi.
Unohdetaan imuri vaikka tänään.
Huomenna ollaan taas ihan hirveen skarppina ja energisii.
Minulla minun voimat ja muilla omat.
Oman mukkaa.

Laulussa pienellä linnulla on pienoiset siivet, joilla se poikiaan hoitaa.
Ja ne riittää. 
Totta vieköön, ne riittää tarpeelliseen.

Tarpeelliseen.
Kolmen lapsen kanssa on koko aika huono omatunto jostain.
Mikään ei ole koskaan viimeisen päälle.
Josko sille vaan naurais?

"Kato äiti, tässä on mun sydän".

"Onko se täynnä kultaa?" kysyn ja hymyilen.

"Joo!"

"Tiedätkö miksi se on kultaa? 
Siksi, että sinne ei ole säilötty mitään pahaa tai liian suurta."

"Aha. Olis kiva olla merenneito."

Niin mustakin olis kiva olla merenneito.
Taidan olla Liisa Ihmemaassa.
Mut eikös Liisalla ollut kuitenkin aikamoinen seikkailu.
Jos mullakin.
Huumorinkukkia ainakin joskus.
Kyllä se väsy siitä menee.
Ku nauraa tarpeeksi usein  ja muistaa olevansa vaan ihminen.


sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Semmosta tämmöstä.




Jouluähkyä on sairastettu vähä koko joulu. 
Yritetty löytää sitä joulua.
Ja löydetty se .

Seimen äärellä on hyvä hiljentyä.

Vähä piti laittaa kämppää kuntoon vieraita varten.
Ja Sebastianin nukkumanurkkaus sai valaistusta.
Muffinivuoista on näköjään moneksi.

Leppoista mieltä kaikille.
Ja hirrmuisesti huumorinkukkia, iloa ja sen sellasta.

-Kipa-

keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Viirinauha paperista.







Juhlimme Veronika-neitosen 5v synttäreitä pienissä erissä.
Askartelin kuusta varten kolmen metrin pituisen viirinauhan,
 joka pääsi killumaan kattoon juhlan kunniaksi.

Saa nähdä passaako tuo kuuseen.
Katossa se ainakin näytti 

varsin somalle!

Iloista joulun odotusta teille kaikille. 
Toivottavasti joulunne olisi valkoinen ja suloinen.

Ommeltu uninalle.



Pikkunen nalle tuli tehtyä jo ajat sitten Sebastianille.
Inspiraation sain Ferm Livingin nalleja ihastellessa.
Trikoot jämiä eri projekteista.

Voihan pipo!





Näitä pipoja on tehty kolme.
Kaikkiin käytetty eri lankoja ja aina joitan vikaa.

Kaksi ekaa pipoa kutitti.
Ostin Baby Merinoa ja lanka loppui kesken. 
Yhdestä kerästä ei tullutkaan pipoa.
En viitsinyt purkaa, ties vaikka joku Venäläinen orpolapsi ei oliskaan 
ihan näin herkkähipiäinen. Ja ehkä jollain on pienempi pää,
kuin meidän kolme veellä.. 

Pöh!

No ainakin malli on omasta päästä ja hyväksi todettu.
Ja sekös se on jo paljon.

Paperipilleistä valaisin.








Yksinkertainen on kaunista.

Pillit tilattu Täältä. 


Pupuja pakettiin.








Pieniä pupusia Pinterestistä nappaamastani kaavalla
 (en ollut tehnyt pinnausta näköjään).
Suhteellisen nopsa tehdä ja näitä olisi tuolla valmiiksi leikattuna lisää.
Joku vain ompelis .. 

Kankaat ovat erilaisia kierrätyskankaita. 


Pikkuhiljaa alkais jouluttaakkin!

Ja kuvassa näkyvä ihana pillihimmeli on tehty tavallisista 
marketista löytyneistä muovisista juomapilleistä. Ja Sinellistä tilattu puiset helmet.
Näitä himmelikoristeita onkin tullut tehtyä jonkin verran ja paketissakin jo joitakin.
Lamppuakin kyhätty, niistä sitten lisää joskus myöhemmin ;).


torstai 10. joulukuuta 2015

Hissukseen.











Ei tää emäntä ihan toimeeton ole, vaikka blogi on hissukseen.

Valon vähyys ja jalustattomuus on hiukka huono kombo.

Mutta uskoisin kuvaus-inspiksen iskevän,
viimeistään keväällä.

Hauskaa joulun odotusta kaikille!

P.s. Miksi ihmeessä joulun väri on noin yleisesti ottaen punainen ?!