Jos jollekkin on jäänyt epäselväksi lempi tehostevärini, niin jo pikkuhiljaa taitaa alkaa saada vihiä siitä.
Kyllä, oi kyllä. RRRRrrrakastan mintunvihreää.
Ja tätä Novitan Pikku Sisko lankaa (lopetettu erä) löytyi vielä paikallisesta vaateputiikista. Kyllä nyt erään kelpaa kääriytyä joulun jälkeen paketista paljastuneeseen Susanna Mertsalmen Novitalle (löytyy Novita syksy 12 -lehdestä) suunnittelemaan huiviin. Tämä valmistui jo alkuviikolla, mutta on odottanut ulkoa valon pilkettä ja tänään miehelleni vieritin kuvaajan roolin. (Lastenhuoneessa miekkonen sitten otsa kurtussa räpsi hieman pyöristyneestä vaimostaan ja huivista kuvia. Tämä kuvattavana pönöttäminen tuntuu sitten hupsulle, mutta hienosti miehein onnistui.)
Pitkään aikaan en ole tehnyt näin suurta työtä neulonnan saralla ja yli tuhatta silmukkaa päätellessä päätin seuraavan työn olevan joku helppo ja pikainen. Jotenka puikoilla on miehelle kämmekkäät. Saas nähdä, mitä niistäkin tulee. Joskus yksinkertaiset työt voivat sitten tuottaa ongelmia, mutta eipähän kestä yksi kerros kolmea varttia ja purkaminenkin sujuu pikaisesti.
Tästä huivista sanottakoon vain, että kerran olen ennen tehnyt samaisella ohjeella ja luulen, että kolmas kerta toden sanoo?
Tunnelmallista sunnuntaita ja
paljon voimia tulevaan viikkoon toivoo
Kipa.